Translate

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Tulisijaprojekti jatkuu - vai jatkuuko ? Skil tuli testattua

Forssaan ilmoittauduttuani innostuin näistä tulisijoista sen verran, että niitä näköjään täytyy vielä rakennella muutama lisää. Helsingin reissulla pysähdyin Hyvinkään ABC:lla tankkaamaan ja he antoivat kylkiäislahjana kovasti pönttöuunia muistuttavan kokispurkin mukaan.

 225 ml kokispurkki on suunnilleen samankokoinen kuin tekemäni M 1:12 uunit

Uuninluukkujen tekeminen tähän coca cola purkkiin antaa hieman lisää haastetta, sillä tähän asti olen tehnyt pönttöuunit erilaisista pahviputkiloista. Viimeistään Forssassa nähdään tuliko siitä mitään.

Saatuani viimeiset pönttöuunit valmiiksi huomasin, että nyt on kaikki pahviputket loppu, joten hetkeksi täytyy keksiä muita tulisijoja tai alkaa rullata keittiöpapereita arkeiksi, josta talon emäntä tuskin ilahtuu. Niinpä vaihdoin hetkeksi lajia ja tein pikaisesti muutaman takkarungon valmiiksi. Tästä en sitten pääsytkään eteenpäin sillä myöskin kaikki led kynttiläni on käytetty. Kesäaikaan tulisijojen teko ei olekaan näköjään niin helppoa, sillä kaupat näyttävät tyhjentäneet hyllynsä näistä jolunalustuotteista. 

Viimeinen pirtin pöytäni on menossa arpajaispalkintona eteenpäin, joten niitä ilmeisesti ehtii vielä tehdä muutaman sinne Forssaan. Ei muuta kuin saha käynttiin jaa uusia pöytiä valmistamaan. 

Pöydän ja penkin jalkoja alkoi syntyä Biltema sytykkeistä.

Pöytien valmistuksesta ei tarvita kuin rimoja liimaa ja maalia, joita vielä löytyy kotivarastoista. Nyt sitten näitä tulee sinne tulisijojen mukaan sinne Forssan lelumarkkinoille. Tulisijojen valmistusta täytyy lykätä kunnes löydän jostain tulet niihin sisälle. Puut on onneksi jo pilkottu.

Elinen päivä oli jo sen verran aurinkoinen että pihamökkimme oli ehtinyt kuivua alkukesän sateiden jäljiltä ja pääsin testaamaan uutta leluani, Boshin lähettämää Skil pystyhiomakonetta.

 Maalipinta alkaa jo kesiä

Pihamökin tearassin sateessa ja lumen alla olleet olleet maalipinnat alkoivat jo kaivata hiomista sekä uudelleen maalausta. Olin jo päättänyt korjailla näitä tänä kesänä, mutta alkukesän sateet viivästivät projektia sen verran, että nyt pääsin testaamaan uutta hiomakonetta oikeaan tarkoitukseen. Laite osoittautui erittäin käyttökelpoiseksi tällaiseen hiomiseen varsinkin, kun työn sai tehdä ulkona eikä irtoavaan pölyyn tarvinnut kiinnittää mitään huomiota. Laitteessa on tosin pölynimuriliitäntä, joka irtovan hiomapölynpölyn vuoksi on sisätiloissa välttämätön.

 Hiomalaikan suojukseen on jätetty kolo joka mahdollistaa nurkkien tarkan hiomisen

Työ sujui sen verran ripeästi että pääsin eilen jo maalaamaan mökin terassia. Hiomalaitteen kanssa kannatta pittä koko hiomisen ajan laitetta loivassa kulmassa alustaan nähden jotta laiteen pyörivä laikka ei lähde ohjaamaan hiomasuuntaa. Tämä lienee lähes kaikilla pyörivillä hiomalaitteilla. 
Porakoneella ja hiomalaikalla en olisi selviytynyt näin vaivattomasti. Ainoa pieni haitta oli laitteen  melko kova ääni, joka ainakin sisätilakäytössä alkaa häiritä.

Pöytähiomakone kokeilu

Viimeisenä testinä vaihdoin laitteeseen hiekkapaperilaikan ja kokeilin laitteen käyttöä juuri sahaaminei pienten pirtinpöytien ja penkkien tukipalkkien päiden hiomiseen. Pienten osien pikahiominen sujui sen verran nopeasti että taidan jalostaa tästä laitteesta pöytähiomakoneen nukketalokäyttöön. Sillä näissä projekteissa se on nukketalomaailmaan liian järeä.

Suositeltava laite suurten puupintojen tai metallien hiomiseen sekä maalin tai ruosteen poistoon pinnoilta.

Lisäksi jossain vaiheessa täytyy kokeilla laitetta autovahan hiomiseen, sillä mukan tuli myös pehmeä hiomatyyny, joka soveltunee sen tyyppiseen käyttöön.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Pari sanaa mittakaavoista - yleisön pyynnöstä

Suomen nukkekotiharrastajien piirissä on usein kyselty mittakaavoista ja miten mittoja lasketaan. Yleisimmät nukketalojen mittakaavat ovat M1:12 ja M1:18. M1:12 mittakaavaa käytetään lähinnä anglosaksisten maiden perinteitä noudattavissa taloissa ja useimmat valmistalot ja kalusteet on myös tehty tähän mittakaavaan, Jos suunnittelee oman talon rakentamista on tämä turvallisin mittakaava, koska kaikkia kalusteita saa valmiiksi tähän mittakaavaan rakennettuina.

Talo 60 - Kukkula mittapiirrosluonnos

Itse lähdin viimeisimmässä projektissani tavoittelemaan tätä M 1:12 mittakaavaa, mutta jo ensimmäiset pohjakuvien mukaan tehdyt luonnostelut osoittivat että suora mittakaavamuunnos olisi johtanut hurjan suurikoiseen taloon. Siitä olisi parvekkeineen tullut metrin mittainen ja syvyydeltään noin 50 cm. Seinät olivat avattavia ja tilan tarve olisi ollut todella suuri.

Tässä projektissa pienensin kaikkia mittoja siten että taloon tuli noin 22 cm kattokorkeus, joka vielä hyvin vastaa M.1:12 talojen huonekorkeutta joka usein valmistaloissa on noin 20 cm. Näillä mittakaava muutoksilla tietenkin kaikki mitat täytyy pienentää ja itse jouduin vaikeuksiin ovien kanssa, joita en huomannut pienentää vastaavassa suhteessa. Joitakin rakenteita jousduin tästä syystä tekemään pariin kertaan.

M 1:18 Lundby talo

Skandinaviassa toinen yleinen mittakaava on M 1:18, jota käytetään Lundby talojen kalusteissa. Lundby ei ilmeisesti alunperin ole edes tarkoitettu mittakaavataloksi, sillä lähteestä riippuen Lunbytalojen mitaakaavaksi ilmoitetaan M 1:16 tai M 1:18. Näihin on päädytty lähinnä huoneiden ja kalusteiden kokoa mittaamalla. Omissa askarteluissani olen käyttänyt M 1:18 mitoitusta, sillä tällöin kalusteen varmuudella ovat sopivia Lundby taloihin.

Tässä M1:12 talossa huonekorkeus on 23 cm

Mittakaavaan M 1:12 taloissa kannattaa tavoitella huonekorkeutta 20-25 cm ja syvyyttä n 30-35 cm, jolloin valmiskalusteet istuvat taloon hyvin, eikä talo ole liian syvä sisustuksen kannalta.

Oheiseen taulukkooon ole hieman laskenut valmiiksi joitakin oleellisia nukketalojen mittoja eri mittakaavoihin. Luvut on pyöristetty lähimpiin täysiin millimetreihin ja ovat lähinnä ohjeellisia, sillä paras lopputulos syntyy aina kun kaikki kalusteet ovat keskenään mitoiltaan sopusuhtaisia. Tarkat millimetrit eivät ole niin ratkaisevia.

Mittakaavataulukko yleisimpiin nukketalomittakaavoihin

Kalusteiden mitoittaminen on siinä mielessä helppoa, ettei tarvitse muuta kuin jakaa reaalimaailman mitta suhde luvulla niin saa suoraa haluamansa mitan nukketalokoossa esimerkiksi jos ikkuna on reaalitalossa leveydeltään 1m on nukketalon vastaavan levyinen ikkuna 1000mm :12 = 83 mm.
Mittoja mietiskellessa kannattaa ottaa huomioon myös aikakausi, jota talo edustaa sillä vanhoissa taloissa ikkunat olivat yleensä pienempia kuin nykyisin. Myös huonekorkeudet ovat aikain saatossa muuttuneet. Ehkä oleellisimpia viimeaikojen muutoksia on se, että keitiökalustestandardeja muutettiin 1900 luvun lopulla, kun huomattiin, että ihmisten keskipituudet ovat kasvaneet. Nykyiset keitiökaapistot ovat noin 10-15cm korkeampia kuin 1950 luvulla ja sitä ennen.

Toivon oheisesta taulukosta ja ohjeistani olevan apua, kun suunnittelette oman talonne sisustuksia. Joka tapauksessa nukketalomaailmassa kalusteiden keskinäiset suhteet ovat tärkeämpiä kuin millintarkat mitat. Hauskoja hetkiä harrastuksen parissa.

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Sade pitää sisätöissä vaikka uusi laite kiinnostaa.

Sain jo toiseenkin pönttöuuniin tehtyä luukut. Tämä pikkusarana näyttää toimivan ihan ok. Se mehupurkin korkki saranan on vielä kokeilematta, mutta täytynee ostaa pari mehupurkkia, niin saa senkin testattua.

Nyt on jo kahdessa uunissa aukeavat luukut

Sen verran tämä uuniprojekti oan aiheuttanut kyselyitä, että päätin lähteä yhdeksi kesäpäiväksi Forssaan wanhan-ajan-lelumarkkinoille kokeilemaan onko uunin tai muiden tulisijojen tarvitsijoita liikkeellä. Ajattelin vielä värkätä muutaman pirtinpöytäkalustonkin niin ollaan sitteen ajan hengessä mukana. Alkukesän sateet pitäbvät näköjään niin paljon sisällä, että näitä pikkuesineitä ehtii näprailla, vaikka kesällä pitäisikin keskittyä ulkotöihin.

Olin jo pari vuotta haavellut pihallemme rakennetun leikkimökin maalaamistasta. Se oli vuosien varrella päässyt pahasti tummumaan ilmeisestikin lähellä sijaitsevan Rautaruukin (nykyisin SSAB) terästehtaan aiheuttamien päästöjen vuoksi. Olin hankkinut maalit jo viime kesänä, mutta kesäinen hellekausi piti huolen siitä, että mökin maalaus jäi tekemättä.

 Pihan leikkimökki kaipaa hieman kunnostusta.

Onneksi jäi sillä sain pojaltani Tikkurila oy:n valmistamia pesutabletteja, joiden avulla pelkkä pesu kirkasti mökin ilmettä niin paljon, ettei sitä pääosin tarvitse vielä maalata lainkaan. 

Mökin pesu teki maalauksen lähes tarpeettomaksi

 
Pesun jälkeen paljastui, että ne mökin osat, jotka olivat vuosikausia olleet sateen ja lumen rasittamina alkoivat kesiä maaleistaan. Pikkutalon kuisti ja sen kaiteet on ehdottomasti vielä maalattava, sillä vanha maali alkaa vuosien kosteusvaikutusten vuoksi kesiä ja paikka paikoin myös mökin alkuperäinen punainen väri alkaa pilkottaa maalipinnan alta. Maalipinnat näyttävät selvästi kaipaavan vanhan maalin pois hiomista ennen uutta maalausta.

Olin aieimmin tehnyt erilaisia maalinpoisto- ja hiomistöitä poraistukkaan kiinnitettävällä hiomalaikalla. Tällaisella työ kyllä onnistuu mutta usein jälki on melko epätasaista ja hiomapölyä kaikki paikat täynnä.


Nykyisten akkuporakoneden pikaistukka aiheuttaa vielä lisäongelmia, sillä useimmiten pyörimisen pysähtyessä hiomalaikan liikkeen aiheuttama momentti avaa istukan ja laikka putoaa irti ennen kuin poraa ehtii siirtää uuteen paikkaan. Kunnollisella lukko istukalla varustetulla poralla tällaista ongelmaa ei ole ja työ sujuu hieman paremmin.

Uusi kokeiltava hiomalaite tuli kyllä juuri sopivaan saumaan sillä juuri tällaista olisin ollut vailla. Kokemus laitteesta on toistaiseksi jäänyt vain hypisteluksi sillä viimeiset kaksi viikkoa vettä on tullut taivaalta joka päivä. Pääsen kokeilemaan laitetta vasta kun mökin puuosat ovat kuivuneet sen verran että hiominen kannattaa aloittaa.
Hiomalaikat saa nopeasti vaihdettua

Ensi vaikutelma uudesta hiomalaitteesta on positiivinen. Hiomalaikat näyttävät kiinnittyvän moottoriosaan tosi jämäkästi eikä irtoamisvaaraa ole. Hiomalaikkoja on riittävästi tämänkaltaiseen työhön. Myös oheista porakonelailaikkaa vastaava hiekkapaperilaikka kuuluu varustukseen. Kahden käden työskentelyasento on varmasti tukeva. Lisäksi laitteessa näyttää olevan riittävän pitka sähköjohto, jotta sillä voi työskennellä melko laajalla aluella.

Pelkkä laitteen hypistely saa sormet syyhyämään ja seuraan epätoivoisesti sääennusteita saadakseni edes sen verran sateetonta säätä että laitteen pääsee käynnistämään. Laitteen imuriliitäntä ulkona pihalla tuskin tulee tarpeeseen, mutta on varmasti hyödyllinen silloin, kun laitetta joutuu käyttämään sisätiloissa.

Palataan aiheeseen heti kun säät sallivat.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Pönttöuuniprojekti jatkuu - uutta kokeiltavaa ilmestyi oveni taakse.

Hieman jäi harmittamaan, että edellisessä vaiheessa uunin luukut jäivät ilman kahvoja. Ne saa kyllä auki uunin reunasta tarttumalla, mutta kyllä kunnon luukuissa pitää olla kahvat. Tämän ongelman ratkaisuksi hain Clas Ohlsonilta pienen pussillisen messinkinauloja, jotka olivat kahvaksi riittävän paksuja n 1,5 mm ja pyöreäpäisiä.
Luukunkahvat onnellisesti paikoillaan

Katkaisin pari naulaa noin 5 mm:n mittaiseksi ja porasin luukkuihin nauloja varten reiät, joihin naulat sai varovasti painettua pihtien avulla kiinni. Tässä vaiheessa huomasin että luukkuihin kannattaa kiinnittää naulat jo ennakkoon sillä tässä vaiheessa oli vaarana koko uunin hajoaminen kun naulareiän piti olla riittävän tiukka, jotta se pysyy paikallaan.
Seuraava oli jo helpompi, kun kiinnitin naulat luukkuihin ennen niiden kiinni liimaamista.

Pönttöuuneja syntyy vielä muutama lisää

Samalla kun odottelin näiden muutaman uunin maalien ja liimojen kuivumista valmistelin uusia pönttöuuneja ohuemmista putkista, lähinnä keittiörullista ja suklaamkeistölkeistä, joista pienin, Mark&Spencers myymälöistä löytyvä kelvannee hyvin M 1:18 taloihin. Näissä ohuemmissa pönttöuuneissa en yritäkään tehdä avattavia luukkuja vaan peitän luukun akryylilasilla johon liimaan uuniluukun valokuvan päälle.

Varhaisimmissa uuneissani käytin lasia mutta nyt, kun myrsky on kaksi kertaa pudottanut 1:1 talomme terassin akryyliset suojalasit on minulla tätä muovilevyä varmaankin koko loppuiäksi. Se on myös helpompaa leikata kuin lasi, sillä ohueen akryyliin puree pienihampainen saha. 

Kesken pöttöuunirakenteluja sain yllätten Bosh Group Intialta sähköpostiini viestin, että he ovat seurailleet blogiani ja haluaisivat minun kokeilevan hieman uudentyyppistä hiomakonetta. Vastasin tietenkin myönteisesti ja yllättäen sellainen ilmestyi tänään ovellemme.

 Paketista paljastui tällainen laite Skil Tornado 8100 Multi Stripper

Laite muistuttaa jonkun verran tasohiomakonetta mutta on tarkoitettu erityisesti vanhojen maalien poistoon, hiomiseen ja vastaavanlaisiin toimiin. Pieni kokeiluprojekti on jo takataskussa heti, kun Suomen sää alkaa tarjota sateettomia päiviä ja siihen voidaan palata jatkossa. Lisää tietoja tästä laitteesta löytyy osoitteesta Skil pystyhiomakone .
Lupasin kertoa kokemuksistani tällä palstalla ja kertoa mihin se minun mielestäni pystyy. Katsotaan sitten keskinkö jotain muuta kuin mihin laite on tarkoitettu.


maanantai 22. kesäkuuta 2015

Uuni tuli valmiiksi ja samalla pari muutakin testikappaletta

Sen verran meni aurinko pilveen, ettei terassilla viihtynyt koko päivää eilenkään ja uuni tuli sitten myös luukkujen osalta valmiiksi.

Suolapurkista tehty pönttöuuni valmiina

Tähän uuniin olin päättänyt kokeilla laittaa saranoidut uuninluukut. Suurimmaksi ongelmaksi nousi tietenkin saranointi. Pinimmät rautakaupasta löytämäni saranat olivat noin 3 cm pitkät ja juuri mahtuivat lukkun aukosta sisään.

Saranoiden kiinnitys on oma ongelmansa, sillä lieriömäiseen muovipintaan on vaikea kiinnittää yhtään mitään. Päädyin rakentamaan bilteman rimoista suorakulmaiset uuninluukun kehykset, joihin luukut sai leikattua samasta rimasta ja täässä tapauksessa riman leveys sellaisenaan oli sopiva luukuiksi. Sitten vain kuumaliimalla saranat kiinni ensiksi kehyksiin ja sitten uunin luukkuihin. Valmiin luukun sain sitten helposti liimattua kiinni lieriöön sahaamaani aukkoon.

 Uunin luukku valmiina

Samalla tein pariin muuhun samanpaksuiseen lieriöuuniin kehykset, joihin sitten myöhemmin liimaan saranat ja luukut. Tässä tapauksessa lopputulos oli sen verran onnistunut että saatan käyttää samanlaisia saranoita, vaikka mieleni tekisi kokeilla myös jotain muuta ratkaisua. Useissa tuoremehutölkeissä on on sulkija, joka kestää lukuisia avauksia ja josta voisi helposti työstää saranan tällaisiin pikkukohteisiin.
Pönttöuuneja valmiina

Katsotaan jatkossa osuuko sopivaa kohdalle niin voin kokeilla niitä joko näihin kahteen lieriömäisestä suklaarasiasta valmistettuihin uuneihin tai sitten jossain muussa kohteessa. Monet vieraamme ovat jostain syystä alkaneet tuoda suklaatuliaisia lieriömäisiin purkkeihin pakattuina

Tätä ei enää uskoisi suolapurkiksi


sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Kesää odotellessa - sadepäivän askareiksi pari pönttöuunia

Olin pitkin talvea keräillyt kaikenlaisia pahviputkiloita, joista sitten joskus on ollut tarkoitus taas tehdä joitakin ponttöuuneja tarvitsijoille. Nyt on kesä alkanut sen verran hitaasti että sadetta pidellessä voi tällaisia pikkupuuhia hyvin aloitella ja menna ulos vasta sitten kun kunnolla tarkenee.

Polttopuita syntyi melko nopeasti rasiallinen.

Aiemmista projekteista olin huomannut että polttopuut loppuvat aina kesken joten luonnollinen tapa oli aloittaa puista. Pilkoin aikani kuluksi pieniä oksanpätkiä haloiksi jotka kelpaa vat ainakin takkoihin ja näihin pönttöuuneihin puiksi.
Pönttöuuneiksi soveltuvia pahviputkia

Pahviputkista olen todennut keittipyyhkeiden sisäputken sopivaksi kompromissiksi, joka vastaa 1:12 mittavassa pienehkoä pönttöuunia, kunhan sen katkaisee noin 18-19 cm mittaiseksi. Se on hieman alakanttiin, sillä käytännön ponttöuunit reaalimaailmassa ovat yleensä halkaisijaltaan noin 60-110 cm huoneen koosta riippuen. Pienimmilläänkin tällaisen uunin halkaisija tulisi olla 5 cm paperipyyhkeen sisäputken halkaisija on vain 4,5 cm ja näin ollen hieman liian pieni. Nukkekodeissa lattiapinta-ala on kuitenkin yleensä tosi rajallinen luonnonvara ja tällaisella pikku uunilla säästää huomattavasti lattiatilaa.Pienemmistä putkista voi tehdä uuneja M1:18 taloihin.

Keittiökaapista löytynyt aarre

Keittiökaappeja tarkastellessa löytyi houkutteleva vaihtoehto, putki, jonka sisähalkaisija on 5,5 cm. Tästä tehty uunni on jo hyvin lähellä reaalimaailman uuneja pienenettunä nukketalon 1:12 mittakaavaan. Korkeus on kuitenkin hieman alakanttiin, sillä yleensä tällaiset uunit ulottuvat lähes kattoon asti ja tämän putkilon korkeus on vain 14 cm.

Suola- ja keksipurkit taipuvat hyvin pönttöuuneiksi

Pahviputkiin verrattuna tässä on kuitenkin hieman enemmän haastetta sillä lähempi tarkastelu osoitti että purkki onkin muovia. Sahalla ja puukolla siihen syntyi aukko lähes yhtä helposti kuin pahvisiin putkiin. Puukon kanssa joutuu varomaan sillä liukkaasta muovipinnasta puukko lipsahtaa tosi helposti käteen. 

Sitten vain kynttilä sisälle ja kokeilemaan. Pahviputkiin olen yleensä liimannyt kynttilän polystyreenin tukemana puuliimalla kiinni. Tässä muoviputkilossa kiinnitin kynttilän kuumaliimalla siten, että valot saa sytyttää ja pariston pääsee vaihtamaan uunin pohjasta. Kiinteissä sähköasennuksissa kytken uunit usein muuhun sähköjärjestelmään mukaan. Kiinteä kytkentä tosin sitoo uunin sitten paikoilleen eikä sisustusta näiltä osin pääse myöhemmin muuttamaan.
Uuni ensimmäisen maalauksen jälkeen


Tein uuniin vanteet ikkunatiivisteestä ja koristeeksi laitoin vielä hieman pitsiä uunin päälle. Kirkkaan keltainen purkki on mustattu sisäpuolelta ja puut on liimattu led kynttilän ympärille. Jo ensimmäinen kokeilu osoitti, että tällaisen muvipurkin joutuu maalaamaan ainakin kahteen kertaan sillä valo kuultaa helposti muovin läpi. Pahviputkilla tällaista ongelmaa ei ole.

Tähän asti olen kaikissa pönttöuuneissani tehnyt lasista tai plexistä suojaluukun uunin eteen. Nyt ajattelin kokeilla avattavia uuninluukkuja, koska pönttö on sen verran tilavampi, että saranointi saattaa onnistua. Siitä sitten enemmän, jos vielä alkaa sataa. Tänään tosin kesä näyttää alkavan, joten siitä sitten myöhemmin.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Pientä kesälomapuuhastelua - ilmalämpöpumppu

Viimeisimmän nukketaloprojektin päätyttyä alkoi jo pikkuhiljaa olla kiire laitella kesäterassia kuntoon. Onneksi säät ovat olleet sen verran armollisia, ettei terassilla vielä ole juuri tarvinnut oleskella, kun lämpötila on tänä keväänä hädin tuskin noussut 10 asteeseen.

Ilmalämpöpumpun puhallusta pitää muuttaa

Ilmalämpöpumppu puhaltaa suoraa terassin suuntaan ja pahimmillaan niin kovaa, että sukat pyörivät jalassa. Monella on varmasti hyvin samankaltainen tilanne, jos pumppu on sijoitettu siten, että siitä kuljetaan ohi tai pahimmillaan se on sijoitettuna terassille tai parvekkeelle. 

Ilman virtaussuunnan saa käännettyä rimoituksen rakenteella

Päätin koteloida pumpun ja yrittää samalla muuttaa puhalluksen virtaussuunnan alaspäin. Kotelointeja saa valmiina rautakaupoista mutta niissä yleensä on suora rimoitus, joka ei sanottavasti vaikuta puhallusvirtaukseen.

Rakensin suojakotelon itse ja tein suojarimoituksen kolmiorimoista, jotka asennan kotelon eteen siten, että puhallus suuntautuu alaspäin eikä puhaltele suoraa ohikulkijoihin tai terassin kahvipöytään. Rautakaupasta onneksi löytyi valmiita kolmiorimoja joihin pienen askartelun jälkeen sain aikaiseksi suorakumaisen kiinnityksen liimaamalla pienet pätkät kolmiorimaa jokaisen ritiläriman päihin.



Kotelon rungon kiinnitin seinään ja maahan siten, ettei mikään osa kotelosta osu pumppuun. Tein kotelon päältä tasaiseksi ja päällystin öljykäsitellyillä liimapuulevyillä. Tällä ratkaisulla ilmapumpun koteloa voi käyttää aputasona terassille käydessä tai sijoittaa siihen vaikka kukkia koristeeksi. Valmiit ilmalämpöpumpun kotelot ovat yleensä viistokattoisia, eikä niiden päälle voi laittaa mitään.
Nyt tämän myllyn puhallus suuntautuu alaspäin eikä heiluttele pöytäliinoja




Nyt voi sitten rauhassa odotella terassikelien käynnistymistä ja keskittyä puutarhan hoitoon, mikä kiinalaisen sananlaskun mukaan on elämässä tärkeintä, vaikkei sekään ole niin kovin tärkeätä.

Tässä välillä pari pikkutyttöä, Gianna ja Fiona, kävivät pienellä kesälomavisiitillä näyttämässä, että pienelläkin nukketalolla pystyy leikkimään varsin paljon. Kotona sattui olemaan eläkeläisille Hämeenlinnan elomessujen arpajaispalkinnoksi tekemäni talo, joka viihdytti tyttöjä koko vierailun ajan.
Tyttöjen käsittelyssä pieneen taloon mahtui yllättävän paljon tavaraa

Tämä talo on tehty IKEA:n sisustusboxista, johon on lisätty harjakatto ja laitettu paristokäyttöiset led valot ilahduttamaan käyttäjäänsä. Talo arvotaan uudelle omistajalleen arpajaisissa 8.-9.8.2015 elomessuilla Hämeenlinnassa

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

TALO 60 "Kukkula" on ulkokuorien osalta valmis.

Tämä talo on oiva esimerkki siitä mitä kaikkea voi tulla vastaan, kun lähdetään rakentamaan taloa olemassa olevan mallin mukaiseksi. Tässä projektissa vaikeusastetta vielä hieman lisäsi se, että sisätöitä lähdetään tekemään vasta valmiiseen talorunkoon ajan kanssa ja ajatuksella.

 Kukkulan uusi isäntä on katsonut sisätilat

Taloa lähdettiin alunperin hahmottamaan valokuvan ja säilyneen pohjapiirroksen perusteella. Mittakaavassa 1:12 talosta olisi tullut noin 80 cm pitkä ja projektin alkuvaiheessa päädyttiin hieman pienentämään mittoja, jolloin pituudeksi tuli enää 70 cm ja syvyydeksi 45 cm. Edelleen talo oli suurempi kuin monet 1;12 mittakaavaisina myytävät valmistalot. Huonekorkeudeksi jäi nyt 22 cm, mikä hyvin riittää kaikille nukketalomittakaavan kalusteille. Talon syvyys on selvästi suurempi kuin useimmissa kaupassa myytävissä taloissa. Tämä helpottanee jatkossa huoneiden kalustamista.

Vaikka talo on sisätiloiltaan hyvin yksinkertainen, paljasti pohjakuva sen mikä yleensä aina tulee vastaan, kun halutaan tehdä olemassa olevan talon mukaista nukketaloa. Huoneet asettuvat toistensa taakse, eikä niitä pääse sisustamaan kuin tekemällä kerroksista pois nostettavia tai saranoimalla seiniä.
Tässä tapauksessa talon etuseinä ja katto aukeavat saranoiden varassa. Samoin keittön puoleinen pääty oli tehty avattavaksi, jotta makuuhuoneeseen pääsee käsiksi. Aukeavat seinäkappaleet ovat suhteellisen suuria ja päädyin käyttämään pianosaranoita kaikkien seinälevyjen saranointiin. Pianosaranat takaavat sen etteivät aukeavat seinälevyt pääse omasta painostaan repsahtamaan opaikoiltaan, kun kiinnitys on koko seinän mitalta. Aukeavat seinnät on kuitenkin syytä tehdä mahdollisimman kevyestämateriaalista, varsinkin tässä tapauksessa, kun niihin on vielä tulossa hirsipinnoite. Saranat on näin isoissa seinäkappaleissa kiinnitettävä kunnolla seinälevyn läpi, jotta ne kestävät paikoillaan. 

Pianosaranat aiheuttivat kuitenkin pienen lisäyllätyksen, sillä niiden kiinnitysolakkeet ovat sen verran kapeat, että saranan kääntymispistettä ei pääse viemään kunnolla seinälevyn ulkopuolelle täyden aukeamisen takaamiseksi. Kiinnityksen jälkeen etuseinät aukesivat vain 90 astetta joka on himan liian vähän jos etunäkymä halutaan saada kunnolla auki. Tähän auttoi vain seinäkappaleiden kulmien hiominen niin että etuseinä aukeaa enemmän auki.

 Sarana aukeaa kunnolla vasta levyn reunan leikkaamisen jälkeen

Päädyn saranoinnissa tuli myös pieni loppumetrien yllätys vastaan. Tämä tulee aina harjakattoisten talojen päätysaranoinnin kanssa. En vain ollut pitkään aikaan tehnyt tällaisia, joten se paljastui vasta lopullisen kokoamisen yhteydessä. Pääty ei mahtunut aukeamaan, kun katon harja esti päätylevyä aukeamasta. Tästä selvittiin tekemällä päätykappaleeseen ylimääräinen kolo, joka mahdollistaa levyn avautumisen kattolevyn ylityksestä huolimatta.

Seinien kiinni pysymisen varmistin pienillä magneeteilla jotka upotin talon tukirimoitukseen.
 Täsmennetty pohjapiirros

Projektin kuluessa saatiin pohjakuvasta hieman täsmennetty versio, josta selviää myös talon kuistin rakenne. Aivan näin mittavaa kuistia en uskaltanut lähteä tekemään sillä se olisi kasvattanaut taloa leveyssuunnassa melkoisesti ja etu seinä olisi todennäköisesti kallistunut kuistin poainosta todella kieroksi. Pääduin tekemään kuisti joka muistuttaa alkuperäistä, mutta ei ole ihan näin suurikokoinen. Tästäkään kuvasta ei oikein selvinnyt, että kuisti asettuu ikkunarivien väliin ja jouduin tekemään sen kahteen kertaan. Vasta toinen versio asettui juuri siihen mihin se oli tarkoitettu.

 Kuistin katto on avattava sisustuksen helpottamiseksi

Kuistilla tuli olla myös ruokavarastotila (Kafferi). Sellaisen sain aikaiseksi tekemällä hmahdollisimman kevyen väliseinän rimoista. Kokeeksi tein ovisaranoinnin pikkusarnalla, joka on liimattu kuumaliimalla näihin rimoihin. Seinäke on irtonainen, jotta kaappiin mahtuu lisäämään tarvittaessa hyllyjä.
Portaiden alle jää säilytystilaa

Ullakon portaikon yhteyteen tuli saada vaatekaappi sekä portaiden alle säilytystila (kömmänä). Tein portaat avoimeksi olohuoneen puolelta, jolloin sinne jää tila jonka eteen voi joko vetää verhot tai tehdä joko rimoista tai ohuesta levystä etuseinän. Pieni ongelma vain on siinä, ettei se näy kuin talon ikkunoista tai parvekkeen ovesta, sillä parvekkeen puoleinen päätyseinä on kiinteä. Portaat ovat toistaiseksi vielä irrallaan sillä lattiaan saattaa tulla vielä lautapäällys.

Valmiissa talossa on nyt kaikkiaan 5 huonetta. Alakerrassa keittiö makuuhuone ja tupa, sekä ullakolla kaksi huonetta joille ei vielä ole nimetty käyttötarkoitusta.

 Keittiö

 Makuuhuone
 Tupa
Vintillä on kaksi samankokoista huonetta

 Kukkulan päädyssä on parveke

Kukkulan toiseen päätyyn tuli tilava parveke, jonka voi helposti korvata vaikka saunalla, jota alunperin suunniteltiin tähän paikkaa. Oman väärinkäsitykseni vuoksi kuvittelin, että tähän tulee sauna ja sen katolle parveke. Onneksi huomattiin ajoissa etten ehtinyt tehdä päätylevyn yläkertaan ovea saunan katolla olevalle parvekkeelle. Parveke on vain kahdella ruuvilla sokkelilevyssä kiinni joten se on helppo irroittaa ja tehdä sen tilalle vaikkapa se sauna.

Nyt projekti sitten jatkuu uudessa kodissaan, jolloin on sisäseinien ja sisustuksen vuoro. Siihen en enää ota kantaa kuin korkeintaan katselemalla kuvia, joita sieltä sitten jatkossa saan toivottavasti muistoksi.

Ajattelin nyt pitää hieman kesälomaa ja jatkaa sitten kun syyssateet alkavat. Tässä omassa 1:1 talossa riittää puuhaa kyllä kesän ajaksi.