Talo 70 saa allensa pienen sokkelin

Rintamamiestaloisa on usein melko korkeat sokkelit ja useissa tapauksissa, varsinkin rinnetonteilla, sokkeliin on sijoitettuna runsaasti varastitiloja ja usein myös sauna. Näin talot ovat usein käytännössä lähes kolmikerroksisia.

Tässä tapauksessa talon alle tulee vain pieni, noin 7cm korkea sokkeli, jonka sisälle sijoitetaan ulos vedettävä laatikko.

Laatikko voi toimia pientavaroiden säilytyspaikkana ja ulos vedettäessä talon pihamaana. Kuistin sisäänkäyntiin tulee pieni sokkelin korkuinen portaikko, josta taloon pääsee sisälle.

Laatikosta tulee hieman sokkelia pienempi, sillä sokkelin takaosaan kiinnitetään muuntaja sekä valojen kytkentäpiste, jossa kaikki valokytkennät voi tehdä vielä talon ollessa valmiina. Sokkelin takalauta tulee olemaan irroitettava.

Pieni led muntaja mahtuu hyvin sokkeliin sijoitettavaksi. Tässä vaiheessa vaihdan muuntajaan kytkimellisen verkkojohdon jotta taloon saa valot tästä kytkimestä. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin käyttää kauko-ohjattavaa pistorasia, jolloin valot syttyisivät kaukosäätimellä.

Tänne talon avattavaan takanurkkaan kannattaa tuoda kaikki valojohtimet, jotka on sitten helppo kytkeä sokeripalan avulla muuntajaan. Katsotaan nyt sitten mitä kaikkea tänne ehtii tulla ennenkuin talo on valmis.

Paikalliset rautakauppiaat järjestivät hieman lisäaikaa talon valmistumiseen, sillä juuri kun olin saanut kaksi seinää hienosti magneeteilla kiinni, ovatkin nämä magneetit kaupoista tilapäisesti loppu ja talon etuseinä on sitten toistaiseksi irrallinen. Jääpähän aikaa enemmän muuhun viimeistelyyn.

Taloa 70 pääsee vihdoin kokoamaan - irtoseinät kiinnittyvät magneeteilla

Tällainen talon rakentaminen tuntuu olevan vain liimojen ja maalien kuivumisen odottelua. Talon ulkoväritykseksi on valittu grafiitinharmaa. Seinälaudoitukseen käytetyt bamburimat olivat väriltään ruskeita, joten maalaus oli tehtävä kahteen kertaan, ettei lautojen alkuperäinen väri kuulla alta.

Kaikki seinäkappaleet kiinnitetään tukirimojen väliin ja rimat jäävät edustamaan talon kulmalautoja, jotka ovat valkoiset, kuten ikkunapuitteetkin. Tämä on mitoituksen osalta hieman kriittinen työtapa ja sahasinkin levyt lopullisiin mittoihinsa vasta tässä kiinnitysvaiheessa. Alkuperäiset seinäkappaleet olivat noin 1-2 mm aukkoansa suuremmat.

Tässä, kuten monessa muussakin alkuperäistaloa jäljittelevissä taloissa, huoneita on toistensa takana ja ainoastaan talon takaseinä voi olla kiinteänä talorungossa kiinni, jotta huoneita voi myös jälkeenpäin sisustaa.

Myös kuistin seinät voi liimata kiinteästi kiinni tukirimoitukseen, sillä kuistin katto tulee olemaan irroitetava, jolloin sitä kautta pääsee kalustamaan kuistia.

Päätyseinät katkaisen siten että ainoastaan kattokolmiot liimataan paikoilleen. Taloon tulee saranoitu katto, jonka kautta pääsee käsiksi yläkerran huoneisiin. Pystytukiin liimataan pienet rimat, joita vasten irrallinen seinäkappale nojaa kiinnittyessään.

Alakerran seinäkappaleet kiinnitän magneeteilla. Aiemmin olen paljon käyttänyt saranoituja seiniä, mutta magneettikiinnitys tuntuu pitävän ja lopputulos on hieman parempi. Näille kaapinsulkija-magneeteille luvataan noin 4 kg:n pitoa, jolloin nukketalon seinäkappale hyvin pysyy paikoillaan, kunhan taloa siirrellessä muistaa, että seinät ovat irrallisia.

Seuraavana on sitten vuorossa talon sokkeli, sisäseinät ja katto, joten pientä puuhastelua riittää vielä tämänkin talon parissa ennen kuin se on valmis.

Talon 70 kuisti on kuin pieni talo toisen kyljessä

Taloon 70 päätettiin tehdä puolen talon mittainen tilava kuisti, josta on sisäänkäynti talon sisälle.

Moniin rintamamiestaloihin on aluksi tehty pieni tuulikaappina toimiva sisäänkäyntikuisti, jota on sitten myhemmissä korjauksissa laajennettu suuremmaksi. Tässä tapauksessa haluttiin tilava kuisti joka voi toimia myös kesähuoneena ja palvelee samalla sissänkäyntinä taloon.

Kuistin rakentaminen on kuin pienen nukketalon tekemistä. Sisäänkäynti päätettiin tehdä kuistin sivusta, jolloin nukketalon etuosa ei kasva prtaiden vuoksi liian pitkäksi. Samalla saadaan yhtenäinen suuri ikkuna-aukko kuistin etuseinään.

Tässä tapauksessa kokosin ikkunapuitteet sahatun ikkuna-aukon sisäpuolelle, jolloin ikkunakehykset ovat varmasti oikean kokoiset.

Samoin tein kuistin muiden ikkunoiden ja oviaukon kanssa. Ikkunat sinänsa noudattavat muun talon ikkunakokoa, mutta mutta nämä oli joka tapauksessa tehtävä uusina ikkunoina, joten päätin tällä kertaa koota ne suoraa ikkuna-aukkoihin.

Valmistuttuaan kuisti sitten kiinnitetään talon avattavaan etuseinään kiinni, jolloin se irtoaa talosta etuseinän mukana.

Sinänsä tämä on koko talonrakentamisen kamalin vaihe, sillä nyt kaikki osat ovat talosta irrallaan ja ainakin meillä koko talo on täynnä erilaisia nukketalon osia, jotka odottavat viimeistelymaalausta ennen kiinnitystä paikoilleen.
Seuraavasssa vaiheessa osat sitten vähenevät kun ne yksi kerrallaan kiinnitetään paikoilleen.

Talo 70 saa kuistin ja siinä sivussa pieni mökki nousee harjakorkeuteen

Tämän rintamamiestalon pohjakuvien on annettu hieman elää, koska talossa on vasta runko pystyssä ja kaikki väliseinät ja lopullinen huonejärjestys päättämättä. Talon eteen oli alun perinkin tulossa kuisti, kuten lähes kaikissa rintamamiestaloissa. Kuisti toimiii yleensä myös tuulikaappina ulkoilman ja talon välillä ja juuri sisäänkäyntiin ovat monet rakentajat halunneet saada yksilöllisen käden jälkensä näkyviin.

Tässä tapauksessa haluttiin tehdä suhteelllisen suurikokoinen valoisa kuisti sisäänkäyntiin. Monesti vanhoissa rintamamiestaloissa juuri kuisti on se osa, joka on haluttu jälkeenpäin tehdä alkuperäistä suuremmaksi. Tässä tapauksessa portaat laitetaan kulkemaan keittiön ikkunan alta jolloin, kuistin koko etupinta voidaan lasittaa.

Nyt vain sitten levyjen kimppuun ja kuistia rakentamaan. Kuistin voi hyvin tehdä talosta erillään ja kiinnittää vasta myöhemmin talon etuseinään kiinni.

Tässä vaiheessa tukirimat ovat vielä hieman ylimittaiset, sillä ajattelin katkaista ne mittoihinsa vasta lopullisen sovituksen jälkeen. Nyt alkaa sitten puurtaminen kuistin seinien ja ikkunoiden kanssa.

Samalla, kun etsiskelin kuistin lattiaksi sopivaa levynpätkää huomasin, että pari hieman suurempaa parkettilevyn pätkää oli jäänyt yli ja aloin nopeasti kasata niistä pikkumökkiä tämän talon rakentamisen sivussa, etteivät vaan vahingossa mene hukkaan.

 Pari rimanpätkää levyn nurkkiin ja mökki alkaa nousta.

Rimat on kiinnitetty puutappiliitoksin levyjen nurkkiin ja rimojen päihin on jo valmiiksi porattu reiät myös kattotuolien kiinnittämistä varten.

Liiman kuvumisen ajan on hyvä pitää huolta talon suorakulmaisuudesta, muutoin joutuu seinälevyjen kanssa vaikeuksiin.

Myös kattotuolit kannattaa aina liimata siten, että liimaus kuivuu kattotuolien ollessa toisiinsa kiinnitettyinä. Näin voi varmistua siitä että katosta tulee symmetrinen.

Tein kurkihirren taloon puisesta harjanvarresta ja pikkumökki nousi harjakorkeuteen samalla, kun kuistin aihio kuivui liimauksessaan.

Enää seinälevyt puuttuvat

Tämän talon ajattelin viedä malliksi paristokäyttöisestä valaistuksesta "Suuri Snadi pienoismallinäyttelyn"sähkötyöpajaan lokakuun loppupuolella. Sen verran ehdin saada sitä kasaan tämän toisen talon rinnalla, että se kyllä onnistuu. Tälle talolle annoin numeroksi 67, joka on näköjään jäänyt väliin talon pohjakuvia odotellessa. 

Talo 70 valmistunee myös sinne Snadiin mennessä. Katsotaan sitten onko se myös mukaan otettavassa kunnossa.

Ulkoseinät syntyvät kovalevystä ja bambusäleistä

Olin jo aiemmin löytänyt Hämeenlinnasta bambumattoa, joka on tehty n 1,5mm leveistä säleistä, jotka saa revittyä pohjamatosta irti. Näillä bambusäleillä olen nyt lähes joka paikassa korvannut biltema sytykerimoja, jotka tuntuvat olevan toistaiseksi loppu.

Rintamamiestalot on tyypillisesti laudoitettu ulkopinnaltaan joko vaaka tai pystylaudoituksella. Vaakalaudoitus näyttää ainakin täällä Hämeenlinnan seudulla olevan yleisin, joten valitsin vaakalaudoituksen.

Seinämateriaalina käytän 3mm:n kovalevyä, joka on riittävän tukevaan, varsinkin laudoituksella vahvistettuna. Ikkuna-aukot sahasin levyyn ennen pinnoitusta. Laudat on hyvä puristaa liiman kuivumisen ajaksi lujasti kiinni pohjalevyynsä.

Laudat voi leikata suoraa seinän mittojen mukaan tai antaa mennä reilusti yli ja sahata koko reuna suoraksi kerralla. Tämä on selvästi nopeampi tapa, koska lautojen mitat ovat vain noin mittoja ja suoristan reunat jälkeenpäin.

Laudoituksen viimeistelyn jälkeen kannattaa sovittaa ikkunakehyksiä paikoilleen ja viimeistellä myös ikkuna-aukkojen koko sopivaksi.

Ikkunoiden sovitys tässä vaiheessa oli todella hyödyllista, sillä huomasin tehneeni ikkunakehyksiä yhden liian vähän. Loppumetreillä huomattiin ,että yläkertaan kannattaa tehdä kolme huonetta jolloin, toiseen päätyyn tarvitaan kaksi yläikkunaa antaamaan valoa myös siihen uuteen huoneeseen.

Talon etuseinään tuleva kuisti ja sisäänkäyntiovi ovat vielä täysin tekemättä. Seinäkappaleet pidän vielä irrallisina kunnes ulkomaalaus on tehty. Näin en sotke tarpeettomasti taloa ja sen runkorakenteita.

Talon 70 ikkunat

Rintamamiestaloissa on hyvin monen tyyppisiä ikkunoita, sillä sodan jälkeen ei Suomessa valmisikkunateollisuus ollut vielä päässyt luomaan standardeja ja monet joutuivat tekemään ikkunansa niistä materiaaleista mitä oli tarjolla. Monesti ikkunat tehtiin paikan päällä talon tekijän mieltymysten ja saatavien tarvikkeiden mukaan.

Tällä kertaa jouduin hieman uuden haasteen eteen sillä aiemmin käyttämäni 2mm: vahvuiset Biltema sytykkeet, jotka olin saanut vahingossa, olivat loppuneet ja nykyisiä 3mm vahvoja ei myöskään ole lähi Biltemassa saatavilla.

Tällä kertaa päätin tehdä ikkunapuitteiden vuorilaudat bamburimasta, jota edelleen on Hämeenlinnassa saatavilla. Ensimmäinen pohjamaalaus kannattaa tehdä jo ennen rimojen sahaamista, sillä se sitten auttaa myöhempiä maalauskertoja.

Sisäpuitteet tein vielä hallussani olevista Biltema sytykkeistä, jotka sahasin tulevan ulkoseinän vahvuisiksi eli 5mm.

Puolittamalla n 1.5 cm leveät bamburimat syntyi suhteellisen oikean levyiset vuorilaudat puitteisiin. Ikkunoiden koko on 80x80mm, joka vastaa luonnollisen talonm noin 1mx1m ikkunoita.

Tässä tapauksessa valittiin ikkunatyypiksi ristikkoikkunat, joka oli yleinen joissakin rintamamiestaloja vanhemmissa taloissa, mutta on yleistynyt myös uusittaviin rintamamiestaloihin.

Aiemmin ristikkoikkunoihin oli syynä suurten lasipintojen huono saatavuus ja nykyisin ristikot tehdään usein vain ulkonäkösyistä. Talon ikkunat ovat nyt valmiina odottamaan ulkoseiniä ja kiinnitystä niihin. Talon sisäpuolelle tulee vielä erikseen vuorilaudat jokaisen ikkunan ympärille, mutta se on sitten sitä viimeistelyä. Nyt pääsee seuraavaksi ulkoseinien kimppuun.

Talo 70 saavutti sittenkin harjakorkeutensa - yläkerran valaisee led teippi

Muistin yhtäkkiä, että meillä rautakauppan sahauspalvelu toimii myös lauantaisin ja kävin nopeasti hakemassa puuttuvat rimat lähirautakaupasta. Näin sain talon äkkiä harjakorkeuteen liimaamalla vain kurkihirren paikoilleen.

En kuitenkaan lähtenyt juhlimaan harjannostajaisia, vaan ajattelin jatkaa samantien hieman pitemmälle.

Tämä piti kuvata, kun taloon tuli ensimmäinen ruuvi. Tähän asti taloa on koottu pelkästään liimalla, liimaamalla levyt yhteen ja tukirimat puutappiliitoksilla paikoilleen. Nyt päätin hieman vahvistaa kurkihirren kiinnitystä ruuvaamalla sen kiinni ylös nousevaan hormiin. Näin kurkihirsi kestää paremmin nostamista, kun taloa siirrellään paikasta toiseen.

Yläkerran valaistukseen olin päättänyt käyttää led teippiä, joka toimii samalla 12V:n jännitteellä kuin muutkin valaisimet. Värisävy on lämmin valkoinen, kuten muissakin valaisimissa.

Teippeihin on yleensä selkeästi merkitty katkaisukohdat, joista teipimn voi leikata poikki. Tässä tapauksessa otin koko talon mittaisen pätkän teippiä valaisemaan koko yläkerran kerrallaan.

Teipin päähän liitetään virtajohtimet juottamalla. Teippiä voi käyttää myös pienempinä pätkinä, mutta juottamistyötä tulee paljon enemmän, koska jokaiseen pätkään joutuu erikseen juottamaan johdot. Samalla vikamahdollisuudet lisääntyvät, sillä mahdolliset huonosti tehdyt juotokset lisäävät vikamahdollisuuksia.

Ennen paikoilleen liimaamista kannattaa liitoksen onnistuminen testata liittämällä johtimet muuntajaan. Näin voi varmistua siitä, ettei kiinni liimattua teippiä enää tarvitse lähteä korjailemaan.

Johtimet piilotan tukirimoihin liimattaviin johtokoutuihin, jolloin johdot kulkevat piilossa yläkerrasta alakertaan ja lopulta talon alle minne sijoitan muuntajan ja kaikki kytkennät. Tällaisia piemniä johtokouruja olen Suomessa onnistunut löytämään vain Clas Ohlsonilta ja Biltemasta. Rautakauppojen ja sähköliikkeiden myymät johtokourut on yleensä tarkoitettu huomattavasti paksumpia johtoja varten.

Teippi liimataan kiinni kurkihirteen siten, että se on suunnattu taaksepäin antamaan epäsuoraa valoa katon kautta yläkertaan. Näin se ei häikäise talon kanssa työskennellessä. Kaikki valot kannattaa nyt kytkeä muuntajaan kiinni, jotta voi varmistua valojen toimimisesta yhdessä.

Nyt talon voi sitten taas kääntää oikein päin ja alkaa suunnitella seiniä paikoilleen. Yläkerran valaistus näyttää aika himmeältä, koska valo on suunnattu taaksepäin ja vaatii valkoisen sisäkaton toimiakseen kunnolla epäsuorana valolähteenä yläkertaan. Se korjaantuu heti, kun katto on lopullisessa muodossaan paikallaan.