Kattopinnoitteen keksimisen jälkeen oli hyvin aikaa kasata se talo lopulliseen muotoonsa.
Omasta mielestäni siitä tuli juuri sellainen mökki kuin oli tarkoittanutkin. Sisätiloiltaan se on hieman ahdas, mutta tällaisiahan ne pikkumökit aina ovat. Sisäänkäyntiin tein pienen terassikatoksen löytämistäni uudenvuoden rakettikepeistä ja niistä halpahallin cocktail haarukoista.
Talo 43, Mummon mökki rakenteiden osalta valmiina
Talon etuseinät ja katto aukeavat saranoituina. Etuseinäkappaleet roikkuvat kumpikin yhden ikkunasaranan varassa ja on helppo nostaa kokonaan pois, jos ne tuntuvat olevan tiellä. Kattoon käytin lopulta kolme saranaa, välttääkseni katon mahdollisia myöhempää taipumista.
Katon saranat ovat kummassakin päädyssä ja keskellä.
Joissakin taloissani olen käyttänyt koko katon mittaista pienosaranaa. Niiden ongelmana on vain se että ruuvit tulevat todella lähelle kattolevyn harjaa ja voivat pahimmillaan murtaa levyn reunan. Tässä tapauksessa kattolevy on tosi ohut, paksuimmillaankin vain kahden sytykeriman vahvuinen, ja valitsin suosiolla kunnolliset saranat.
Mummon kammari ammottaa vielää tyhjyyttään
Tupaan ei sovi juuri tämän enempää kalusteita.
Oheisissa kuvissa näkyy ikkunasaranoiden suhteettoman suuri koko, mökin rakenteisiin nähden. Ikkunasarana tyyppisia nostosaranoita ei kuitenkaan saa tämän pienempinä. Jos haluaa etuseinäkappaleiden olevan osa mökin kiinteää rakennetta, voi saranoiksi valita aika vapaasti myös pienemmät. Leipälapion veistelin joutessani näistä sytykerimoista.
Lupasin tehdä mummolle sähköt, joten välikatto on vielä auki, johdinten pujottelua varten.
Kovin ihmeelisiä valaisimia ei tällaiseen mökkiin tule, mutta niistä sitten tuonnempana.
2 kommenttia:
Voi että, aivan ihastuttava!
Tää on niin IHKUUUUUUU!
Lähetä kommentti