Translate

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Talo 65 - vihdoinkin valmiina

Uskomattoman paljon menee aikaa tällaisen talorungon väsäämiseen, vaikka se on näyttänyt aika valmiilta jo pitemmän aikaa. Suurin tyo oli tietenkin lattia- ja seinälaudoituksissa. Levyrakenteisena tällainen talo olisi tullut valmiiksi ehkä parissa viikossa. Nyt siihen vierahti aikaa reilusti saman verran kuukausissa.
Talon alle tuli pieni sokkeli, johon rakensin vetolaatokon pientavaroiden säilyttämistä varten. Sokkeliin on sijoitettu myös kaikki talon sähkökytkennät ja johdotus on siellä hyvin piilossa.
Sokkelilaatikon voi peittää kannella, jonka voi päällystää vaikka pihanurmikoksi talon eteen. Esimerkiksi sopivan värinen huopamatto toimii jo sellaisenaan nurmikkona.
Sokkeli nostaa talon korkeutta sen verran että sisäänkäyntiin oli tehtävä portaat. Tämä teetti hieman lisätyötä, sillä olin tehnyt portaat jo aiemmin, mutta keskirttyessäni tähän laatikkoon oli. Työkaverini napannut valmiin portaikon ja silpunnut sen pieniksi palasiksi lattialle.
Tarkastajan mielestä ensimmäiset portaat eivät olleet kelvolliset siihen käyttöön. Ne eivät sellaisenaan oli riittäneetkään sillä vasta tässä vaiheessa huomasin että kuistin alle oli myös rakennettava pieni sokkeli, joka tarvittiin silloin kun sokkelilaatikko on vedettynä talon alle.
Talon yläkerta palvelee lähinnä nukkumaparvena ja tuvan osuus on auki katon harjaan asti. Portaat kulkevat uunin ja hormin takaa ylös.
Löysin kuitenkin sopivan värisen kovalevynpalasen ja sahasin ylimääräisen kattolevyn, jotta yläkertaan voi myöhemmin tehdä vaikka lisähuoneen ja peittää näkymän tupaan. Levy on irrallinen ja sen voi myöhemmin tarvittaessa liimata kiinni.
Mummo lapsenlapsineen näyttäisi hyvin sopivan tupaan pullia paistamaan ja maistelemaan uunituoreita pullia. Leivinuuniin syttyy tuli omalla kytkimellään, vaikka kaikki muut uunit savat virtansa valokytkimestä.
Alakerran makuuhuoneet sijoittuvat avattavaan päätyyn. Tähän taloon ei tullut saunaa kuten edeltäjäänsä no 62, jossa toisen makuuhuoneen tilalla oli sauna ja pesuhuone. Lopullisen ilmeen taloon varmasti luo uusi omistaja ja uudet asukkaat jotkä pääsevät kokeilemaan taloa heti kun olen sen tänään saanut luovutettua. Hieman on olo haikea kun talo lähtee taas taipaleelle. Itse lähden huomenna poimimaan tuoreita ideoita Suomen Nukkekotiyhdityksen juhlanäyttelystä Tampereelta. Katsellaan sitten jatkossa mitä syntyy seuraavaksi.

4 kommenttia:

Aila kirjoitti...

Hieno on taas tämä uusi talo. Vai oli työpari silpunnut portaat, sitä se laadunvalvonta on. Mukavaa matkaa tänne Tampereelle.

Jorma kirjoitti...

Sen kaverin kanssa saa olla tarkkana. Tässä tapauksessa menetys ei ollut suuri, kun olisin joka tapauksessa joutunut miettimään portaita hieman uudelleen. HArmitti vaan kun ne olivat jo valmiit.

Taika Taiga kirjoitti...

upea talo, taas uusia ratkaisuja. Kiitos kaikista ohjeista, joita jaat rakennuksen edistyessä. Näitä on hauskaa ja hyödyllistä seurata - joskus vielä rakennan lapsuudenkotini ja aion käyttää täätlä saamiani vinkkejä sitä tehdessä

Markanpilkkuja Myytippa kirjoitti...

Voi miten hieno! Tuo apulainen ei sentään taida pöydille kiivetä, toisin kuin oma kissa apulaiseni jolta tälläkin hetkellä löytyy kyljestä keltainen raita. Nopeana otuksena pyyhkäisi ulkoa tultuaan suoraan askarteluhuoneeseeni, hyppäsi pöydälle ja puski kylkensä juuri maalaamaani roomboxin kylkeen. Itselläkin kädet oli niin maalissa, etten kyennyt varoittaa kissaa. :D Roomboxin reunaan jäi myöskin kaunis karvarivistö...