Translate

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Sähkötyöt

Tähän taloon valitsin virtalähteeksi paristokotelon pienestä jouluvalokoristesarjasta. Paristokotelossa on vain kaksi AA sormiparistoa ja käyttöjännite näin ollen vain 3V. Näin ajattelin helpottaa omaa työtäni, kun tarkoitus on liittää mukaan takka ja keittiösetti, joiden vilkkuvan tulen paristojännite näyttää olevan myös 3V.

Led-valosarjojen paristokoteloita

Kaikissa näissä led-valosarjojen paristokoteloissa on ledejä suojaava sarjavastus ja kytkin, jolla valosarjan saa päälle. Käytännössä olen huomannut, että paristokotelon sarjavastus on yleensä sellaisenaan riittävä suoja koko nukketalon valaistukselle, vaikka valopisteitä olisi vähemmän kuin alkuperäisessä sarjassa, Valosarjoista, joissa on 10 tai 20 lediä voi huoletta jättää muutaman ledin käyttämättä, jos talo ei niin montaa valopistettä tarvitse.

Aiemmin olin jo porannut talon hirsiin valaisinten johtoja varten reiät. Kytkemistyön aloitin jatkamalla kunkin valaisimen johtoja siten, että ne ovat riittävän pitkiä vietäväksi talon taakse, jossa teen varsinaiset kytkennät.
Hellan ja pönttöuunin johdot kiinnitin suoraa paristokotelon napoihin. Johdotus on tarkoitus kuljettaa kattorakenteen hirsiä pitkin siten, että lopullinen johdotus jää joko lattian alle tai hirsien takapinnoille siten, että johdot eivät juurikaan jää näkyviin kun taloa katsotaan edestäpäin.
Johdotus alkaa hahmottua

Johtojen jatkamiseksi olen nykyisin aina katkaissut johtimet hieman erimittaisiksi, jotta ei synny mitään vahinko-oikosulkuja liitosten kohdalle. Johdot kiinnitän toisiinsa juottamalla. Toinen tapa on kiertää johdot yhteen. Tällaisista kierreliitoksista on sitten vain tehtävä riittävän tiukat, etteivät johdot myöhemmin irtoa toisistaan. Juottaminen on selvästi varmempi menetelmä.

Johtimien jatkamisen jälkeen aloin kuljettaa valaisinjohtimia talon taakse, jossa ne lopullisesti liitetään toisiinsa. Johtojen kiinnitykseen käytin kuumaliimaa ja jopa pieniä nauloja, joilla naulasin parijohtimen suoraa hirteen kiinni. Tällaisissa parijohtimissa ei ole oikosulun vaaraa kunhan naula on riittävän pieni, ettei se puhkaise eristystä. Johtimet olen leikannut tietokonelattakaapelista, mutta tällaisia ohuita parijohtimia saa myös pienoismalli- ja nukkekotikaupoista. Paristokotelon sijoitin talon kylkeen naamioituna ilmalämpöpumpuksi, joita näissä mökeissä nykyisin alkaa myös olla kiitettävän paljon.

Talon takana aloin kytkeä johtoja yhteen juottamalla niitä yksi valaisin kerrallaan kiinni virtalähteestä tuleviin johtoihin. Ehkä vielä helpompi tapa olisi varata kytkentään yksi sähkömiesten käyttämä sokeripala, johon liitetään paristo kotelosta tulevat jännitejohdot ja valaisin kerrallaan. Tällöin voi vielä valaisin kerrallaan kokeilla, että se varmasti palaa ennenkuin ruuvaa johdot paikoilleen. Näissä ledeissä kun se napaisuus on tärkeä, lamppu syttyy vain kun plus ja miinusjohdin ovat oikeilla paikoillaan. Jos lamppu ei syty johtimet vain vaihdetaan keskenään. Minä halusin piilottaa koko liitostyön talon ylimmän hirren päälle ja käytin juotosliitoksia, jotka mahtuvat sinne piiloon.

Kaikki valot palavat

Kaikki ei kuitenkaan käynyt kuin Strömsössä. Riemastus oli hieman ennenaikainen, sillä koko talon valot vilkkuivat nyt hellan ja uunin valojen tahdissa. Tilanne on kuin maalla ennen muinoin. Naapurin käynnistäessä lypsykoneen alkoivat tuvan valot vilkkua.
Kun hellan ja uunin ottaa tästäkytkennästä irti palavat valot ihan kauniisti.
Pientä korjattavaa jäi, siitä sitten seuraavaksi. Onneksi tiedän mistä se johtuu, joten osaan kertoa muillekin, kunhan asia on korjattu.


lauantai 29. kesäkuuta 2013

Harjannostajaiset, talo 45

Ennen vanhaa harjannostajaisia juhlittiin, kun kurkihirsi saatiin paikoilleen. Näissä nukketaloissa voi kirjaimellisesti viettää harjannostajaisia, sillä useimmiten käytän kurkihirtenä katkaistua puista harjanvartta, josta samalla on mukava nostella vaikka koko taloa. Tällä kertaa harjakaiset ovat aika myöhäisessä vaiheessa sillä kotoa oli harjanvarret loppu, eikä ollut asiaa rautakauppaan niitä hakemaan. Nyt kurkihirsi on kuitenkin paikoillaan ja talo alkaa olla samalla myös lopullisessa hahmossaan.

Talo 45, Harjannostajaisia voi juhlia

Yläkerran lattian ollessa auki aloin jo sijoitella valaisimia paikoilleen. Tähän taloon päätin laittaa vain neljä kattovalaisinta yksi kuhunkin huoneeseen. Alakertaan kaksi valaisinta ja vintille myös kaksi. Lisäksi yhdistän hellan uunin ja pönttöuunin talon sähköjärjestelmään, jolloin kaikki valopisteet saavat sähkönsä samoista paristoista. Teen talosta paristokäyttöisen, sillä ledit vievät sähköä sen verran vähän, että paristot riittävät pitkään. Paristokotelon voi tietysti korvata myös muuntajalla.

Valaisimet tein  jouluvalosarjan koristeesta, Deodorantti stickin sisäosista, deodoranttipallosta sekä kuohuviinipullon muovisesta korkista.Valaisimet kiinnitän suoraa talon runkohirsiin poraamalla johtoja varten reiän. Johdotus viedään hirsiä pitkin paristokotelolle Talon ulkoseinälle 


  
Paristokotelon naamioin ilmalämpöpumpuksi talon kylkeen. Tämän vinkin sain viime joulun Lotalta ja Lauralta, jotka talonsa saatuaan hihkaisivat: "Miten se on osannut laittaa lämpöpumpunkin oikeaan paikkaan?

Sähkötoistä sitten seuraavaksi.

torstai 27. kesäkuuta 2013

Väliseinä paikoillaan

Alakerran väliseinä syntyi nopeasti pinoamalla hirsiä samalla tavalla pinoon, kuin muitakin seiniä tehdessä. Tein väliseinänkin käyttämällä grillitikkuja seinähirsien kummankin pään sisällä tukielementteinä vastaavalla tavalla. Seinän valmistuttua huomasin, että se on tietysti lattialankkujen verran liian korkea, joten sahasin alimmaisesta hirrestä vastaavan palan pois.

 Jyrkkä lautaportaikko

Seinän annoin kuivua liimauksissaan vaakatasoon puristettuna, jotta se ei pääsisi kuivumisen aikana kieroutumaan. Seinän kuivuessa tein pikaisesti ullakon portaat, nyt tällä kertaan suorina ja huomattavan jyrkkinä. Suurikokoiset ikkunat oikeastaan pakottivat tekemään portaista mahdollisimman jyrkät jotta ne eivät osu ikkuna-aukon eteen. Niistä Bilteman sytykerimoista tällaiset portaat syntyivät samalla, kun väliseinä oli kuivumassa.

Vetäisin väliseinät sillä "kelo"-pinnoitteella ja liimasin jo paikoilleen. Tupaan piti tietenkin kokeilla hellaa ja huomasin, että aiemmin tekemäni hellasetti on aivan liian suuri tällaiseen pikkumökkiin. Laitoin  hellan kylmän rauhallisesti vannesahaan ja leikkasin noin 2,5 cm:n siivun koko hellasta pois. Maalasin huuvan pronssivärillä, vastaamaan ehkä paremmin vanhaa kuparista huuvaa. Uunin luukut siirsin uuteen paikkaan ja reelingista tuli nyt vain puolikas.

Kavennettu hella ja portaat paikoillaan

Nyt sekä hella että portaat sopivat tupaan. Portaikko kulkee hellan takaa vintille, kuten aiemmassakin mummon mökissäni (Talo 43). Nyt pääsin kokeilemaan välikaton laudoitusta ja alakerran lattiasta viisastuneena laitoin poikittaistuet vasta tässä vaiheessa vastaamaan näiden biltema "lautojen" mittoja.

Välikattolautojen sovitusta

Tupaan en laita todennäköisesti muita kalusteita kuin pirtinpöydän, joka nyt tämän kavennetun hellan kanssa näyttää kohtuullisesti sopivan tupaan.


Matti ja Maija kokeilemassa mummolan pirtin pöytää
 
Seuraava vaihe onkin mökin sähköistys, joten jätin kaikki välikaton laudat vielä irralleen ja kiinnitän ne vasta sähkötöiden jälkeen.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Ulkoseinät ovat kaikilta osin valmiit

Ne hieman ylimittaiset ikkuna-aukot jäivät harmittamaan ja päätin tehdä taloa ulkoseinien osalta valmiimmaksi, jotta näen sitten valmiissa talossa, miltä ne oikeasti näyttävät. Ensimmäiseksi tietysti taas maalaamaan rimoja ikkunakehysaihioiksi. Tässä talossa kehysten väri tulee olemaan valkoinen, kuten tällaisissa punamultamökeissä yleensä on.
Valkoisen maalin ollessa esillä, maalasin samalla myös tulevan vinttikerroksen lattialaudat toiselta puolen valkoisiksi jotta, ovat sitten valmiina kun toisen kerroksen lattiaa aletaan rakentaa.

Talon noustessä päätin että teen hirsikerroksia ainoastaan suoralle seinäosuudelle kuten tällaisissa taloissa myös luonnossa usein tehty sillä paksujen hirsien viistoon sahaus on aina ollut hankalaa. Varsinkin silloin kun työkalut eivät olleet koneellisia.

Päätykolmioiden materiaaliksi valitsin 6 mm:n vanerin, johon sahauksen jäleen leikkasin ikkuna-aukot keskelle kolmiota poraamalla ensiksi reiät ikkuna-aukkojen kulmiin ja sahaamlla reiästä toiseen. 
Ensimmäisen sovituksen jälkeen jouduin kuitenkin muuttamaan suunnitelmaa ja siirtämään aukkoa alemmaksi sillä en ollut lainkaan ajatellut että tässä talossa olin nostanut vinttikerroksen korkeutta kolmella hirsirivillä.

Leikkasin ikkunan alareunapalan irti ja liimasin sen aukon ylosaan takaisin, jolloin koko aukko siirtyi alemmaksi. Päätin tehdä vaneriseinästa laudoitetun näköisen liimaamalla pienia rimanpätkiä vanerin päälle. Naäitä oli jäänyt edellisestä taloprojektista tähteeksi kun leikkasin talon kaikki ikkunakehykset MDF ulkoseinän vahvuisiksi.

 Valmiina päätykolmiot ovat ihan lautaseinän näköiset

Suurikokoisiin ikkuna-aukkoihin päätin tehdä ristikkoikkunat hieman keventämään vaikutelmaa. Ristikkoaihiot leikkasin, jo valkoisiksi maalatuista, tulevista lattialaudoista ja tein kokonaisuudessaan valmiiksi ennen kiinnittämistä ikkunakehyksiin. Ikkunakehysten valmistaminen irrallaan talosta takaa siistimmän lopputuloksen, kun jo kiinnitettyjä puitteita ei tarvitse yrittää maalata erikseen.


 Alakerran ikkunaristikot paransivat hieman talon ilmettä

Talo nousee vaikka kurkihirttä ei vielä olekaan paikoillaan. Harjakaisten vietto jää näköjään myöhemmäksi, sillä nyt alkaa jo alakerran väliseinän ja portaikon hahmottelu sekä sähköistys. Edellisestä mökistä opin sen verran, että sähköjohdot kannatta vetää jo nyt, ennen vintin lattian kasaamista. On huomattavan paljon helpompaa vetää valaisinten sähköjohtoja tässä vaiheessa, kun rakenne on vielä avoin.


torstai 20. kesäkuuta 2013

Seinät on tehty

Lattialankkujen liimaus kannattaa kuivata painon alla

Kun olin saanut vuoleskeltua hankkimistani rimoista nurkat pois alkoi mökki nousta melkoista vauhtia. Ikkunoiden kooksi valitsin 6 hirren mittaa eli 9cm. Tälloin päätyseinien ikkunat tulivat keskelle taloa, kun sahasin ikkunakohdan hirret 9 cm:n mittaisiksi. Käytännössä huomasin vasta ikkuna-aukkojen valmistuttua ne olisivat tällaisessa mökissä saaneet olla pienemmät, 4 tai 5 hirrenmittaa olisi hyvin riittänyt, sillä nyt aukot ovat jo ehkä vähän tyyliin sopimattoman suuret. 
Luonnossa näin suuria ikkuna-aukkoja 110x110 cm näkee ainoastaan kesämökeissä. Vanhojen mökkien ikkunat ovat selvästi pienempiä. En kuitenkaan aio ottaa enää seiniä auki joten saa kelvata. Kannattaisi vaan skitsailla kuvia enemmän ennen sahauksia.

Takaseinälle tein nurkkahirsistä vain 8 cm:n mittaiset, jotta ikkunat eivät olisi aivan kiinni toisissaan. Takaseinät pitkiin hirsiin tein uuden tukikepin paikan keskelle hirsiä samoin kuin ikkunoiden väliin tuleviin hirrenpätkiin. Rakensin seinää hirsikerros kerrallaan, joten hirret oli syytä tukea suoriksi liiman kuivumisen ajaksi. Suoran seinän olisi tietenkin voinut myös koota tasaiselle alustalle kokonaisena ja liimata vasta tämän jälkeen koko seinän paikoilleen. Silloin pelkkä painon alla kuivuminen olisi riittänyt pitämään seinän suorana.

Minulla oli kuitenkin kova into päästä kokeilemaan uutta kelo-sävyistä pinnoitettani, joten halusin rakentaa mökin suoraa pystyyn. näin pääsin mahdollisimman pian vanhentamaan tuoreet puupinnat vanhan kelohirren sävyisiksi.

Lattian tein nopeasti näistä bilteman sytykkkeistä ladoin ne limittäin lattiaponttien päälle siten että aina joka toinen lauta oli täysimittainen, jolloin sahaamistyö jäi vähemmäksi, vain puolet laudoista pitikatkaista. Pätkät käytän ikkunapuitteiden valmistukseen. Lattian alle jouduin laittamaan ylimääräiset pontit sillä huomasin vasta tässä vaiheessa, että lautojen päät ovat tällä tekniikalla jäämässä tyhjän päälle. Hieman ahkerampana olisin sahannut laudat niin, että liitokset olisivat osuneet alkuperäisten ponttien päälle.

Hieman säälitti lähteä tuhrimaan kaunista tuoretta puupintaa maaleilla, mutta kun halusin kokeilla kelohongan ilmettä piti se mökki sitten vaan maalata. Vetelin samalla kelosävyllä myös lattiat. Saa sitten nähdä jääkö se lopulliseksi valinnaksi. Nyt mökki kuitenkin vaikuttaa, sisäpintojen osalta vanhalta, mikä oli tavoitekin.


Ulkohirret vedän punamultasävyisiksi ja ryhdyn sitten suunnittelemaan väliseinän paikkaa ja yläkerran rakennetta.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Hirret alkavat kasaantua toistensa päälle

Saatuani mökin runkorimat sahattua aloin kasailla mökkiä pääty kerrallaan. Päätin tällä kertaa hieman varmistella, että hirsiseinistä tulee suorat, kun ei ole laudoitusta tukemassa hirsirivistöä. Päätin sijoittaa hirsiseinien sisälle erilliset tukikepit jotka osaltaan takaavat, että hirsirivi pysyy suorassa, vaikka hirret liimataan vain toisiinsa ja päädyistään tukikehikkoon.

Hirret pinotaan tukirimojen väliin

Löysin tukikepeiksi puisia n 3,5 mm paksuja sasliktikkuja, kukkakepit käyvät yhtä hyvin. Jokaiseen hirteen tuli päätyihin porata reikä tukikeppiä varten. Tätä työtä varten tein 
aputyökalun parista rimanpätkästä ja vanerin palasta, joista liimasin shaploonan, johon kukin hirsi voidaan laittaa poraamista varten paikoilleen.




 Apureikien poraaminen hirsiin
Työkalulla voi taata, että kaikki reiät ovat samalla etäisyydellä hirren päästä ja reikä keskellä hirttä. Tämä shaploona helpottaa myös sillä tavalla, että hirsiä voi porailla sitä mukaa kun niitä saa sahailtua, eikä jokaista reiän paikkaa tarvitse mittailla erikseen. Reiän suuruudeksi valitsin 4,5 mm, jotta pienet epätarkuudet porauksessa tulee huomioitua eikä hirsi tarvitse pakottaa paikoilleen.
 Päätyseinä alkaa nousta

Hirsiä voi nyt alkaa liimailla hirsi kerrallaan paikoilleen ja vähitellen runkorimojen väli täyttyy hirsistä ja mökki nousee melkeimpaä huomaamatta. On tietysti hyvä katsoa mihin kohtiin tulevat ikkuna-aukot ja lopettaa kasaaminen ennenkuin täysimittaiset hirret vaihdetaan aukon kohdalla lyhyempiin. Tässä tapauksessa laitoin ikkunat keskelle päätyseinää, jotta molemmat ikkunahirret voivat olla samanmittaisia. Se nopeuttaa aika paljon valmistamista.


 Seinät nousevat silmissä

Hirsipinon kasvaessa kannattaa pinoa puristaa kuivumisen ajaksi kasaan sekä tukea liimaus runkorimoihin, jotta seinä säilyy suorana.
Tällainen hirsitalon kokoaminen tuntuu olevan ihan hauskaa sadepäivien viettoa. Nyt kuitenkin täytyy pitää pieni tauko ja siirtyä 1:1 asuntomme terassin kunnostukseen kun tuntuu, että säät sen taas sallivat.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Mummon mökki saa seuraajan, talo 45 alkaa nousta

Surtuani pari päivää edellisen talon surkeata kohtaloa totesin, että työ lienee parasta terapiaa ja aloin hahmotella seuraavaa taloa. Suomen posti, Itella, sai kuljetuksessa rikottua talon, jota lapset eivät leikkiessään saaneet rikki.

Aloin jo hahmotella seuraavaa taloa. Edellinen mummon mökki oli alunperin luvattu seniorien arpajaispalkinnoksi Hämeenlinnan elomessuille, mutta löysikin yllättäen uuden kodin, joten ei muuta kuin uutta tekemään. Kävimme tässä välillä kesäretkellä Hollolassa ja huomasin, että myös asuinrakennuksissa on näköjään vedetty punamulta suoraa hirsiseinän pintaan, joten päätin nyt kokeilla laudoittamattoman hirsimökin valmistamista.

Ateljee Asta Pulkkisen pihapiiriä

Olin saanut juuri sopivasti purkillisen Tikkurilan "Kelo" sävyistä puunkäsittelyainetta jota nyt aion kokeilla talon sisäpintojen käsittelyyn. Hollollassa nähdyn pihapiirin vuoksi aion käsitellä ulkopinnat punaisella, sillä te tekee mökistä asutumman näköisen kuin kelopinta, joka sopii ehkä paremmin latoihin ja kesämökkeihin.

 Tämän talon aion tehdä pelkästään liimaamalla

Uuteen mökkiin luonnostelin ja rakensin nopeasti rungon, hieman vanhoja kuvia modifioimalla. 
Pidensin hieman pystyrimoja, jolloin vinttikerroksesta tulee parin hirren verran korkeampi kuin edellisessä mökissä. Aion rakentaa talon liimaamalla hirret pystyrimojen väliin. edellisessä mökissä seinät oli kiinnitetty laudoituksesta ruuveilla talon runkoon ja iroitettavissa myömempiä sisustustöitä varten nyt päätin liimata seinät suoraa paikoilleen ja käsitellä kaikki sisäpinnat tällä "Kelo" sävyllä. Katsotaan sitten miltä lopputulos näyttää


 Mökin rakennusmateriaalina on 15x15 cm höylätyt mäntyrimat

Nyt kun suunnitelma ja talon runko ovat jo olemassa, voin aurinkoisina päivinä rauhassa vuoleskella höylätyistä rimoista nurkkia pois ja kasata hirsiä vähitellen talon runkorimojen väliin. Tällä kertaa en ainakaan nyt alkuvaiheessa saa pojanpoikaani apulaiseksi, kun tulee vasta heinäkuun puolivälissä käymään, eikä ehdi nyt tähän mökin alkuvaiheeseen mukaan. Tämä on todennäköisesti helpompi tapa valmistaa pikkumökki, kun hirsiä ei tarvitse halkaista eikä tehdä ulkolaudoitusta. 
Jos jollakin riittää puhtia voi tällaisiin pikkuhirsiin tehdä myös nurkkasalvokset aitojen mökkien tapaan. Siihen en kuitenkaan aio tämän projektin kohdalla ryhtyä.